Kehräystä kohti. Something about Spinning

Taisin jo vuosi sitten haaveilla värttinäkehräyksen opettelusta. Kaikenlaista muuta puuhaa kuitenkin tuli eteen ja hyvä niin: Joulun alla Hirvenkylän vahvuuteen ilmoittautui Yrmegard, joka on aloittanut elävöittämisen Atlantian kuningaskunnassa. Siellä hän kuuluu kehrääjien kiltaan ja on harjoittanut värttinällä kehräystä jo useamman vuoden ajan. Netistä, esimerkiksi Youtubesta tähänkin puuhaan löytyy monta sangen hyvää opetusvideota. Myös kirjoja aiheesta löytyy, itsellänikin on jo jonkin aikaa ollut yksi hyllyssä. Minusta on kuitenkin kaikkein parasta, jos uuteen taitoon saa opetusta vieressä olevalta opettajalta, joka voi antaa heti palautetta ja vinkkejä.

Rohkaisimme Kaukameelin kanssa itsemme ja kysyimme, voisiko Yrmegard opettaa meitä ja hän suostui ilomielin. Tai no, emme me hirveästi rohkaisua tarvinneet, sillä olimme jo tässä pienessä ajassa huomanneet, että uusi keskiaikaystävämme on hauska, joviaali ja altis auttamaan. Olemme käyneet nyt tunnilla kerran ja jatkoa on luvassa. Ensimmäisellä kerralla kävimme läpi asiaa teoriassa, katselimme erilaisia villalaatuja, erilaisia Yrmegardin tekemiä lankanäytteitä, karstauksen alkeita ja muuta vastaavaa. Lopulta kehräsimmekin.

Loistava idea itse kehräyksen opettelun aloittamiseen oli se, että kehräsimme hahtuvalangasta, joten pystyimme harjoittelemaan pelkkää langan kiertämistä ja värttinän käyttöä. Siksi kuvassa oleva lanka on noinkin tasaista ensimmäiseksi kehruuksi. Seuraavalla kerralla harjoitellaan sitä, että villaa vedetään paksummasta tukosta ohuemmaksi, samalla kun sitä sitten kehrätään langaksi. Luulenpa, että langan tasaisuus voi ottaa hieman takapakkia siinä vaiheessa!

Yrmegard oli varmaan ajatellut tosin opettaa seuraavalla kerralla langan kertausta ja sen jatkokäsittelyä, pesua ja ”säikäyttämistä”, mutta innostuin kehräämään kotona olevaa hahtuvalankaa niin, että olen hieman ottanut ennakkoa sähköpostiohjauksella.

Kuvassa on kerällä olevaa hahtuvalankaa, kehrättyä lankaa värttinässä ja kerällä ja taustalla kerrattua lankaa. Valkoinen on kolmisäikeistä ja harmaa kaksisäikeistä. Molemmat langat ovat aika paksuja, valkoinen tietenkin erityisesti, joten niistä taitaa tulla jotakin neulakinnastekniikalla. Saatanpa värjätäkin osan langoista.

I think I mentioned already a year ago I would like to learn to spin with a spindle. Other things came and it turned out very well: before Christmas lady called Yrmecard contacted me and asked if there are any activities in Hirvenkylä. She has started in SCA in Atlantia kingdom and had joined a local spinners´ guild. There is lot of good or even excellent videos in the net, like in Youtube, and some books about spinning too. I have one in my bookshelf. But the best is to have a teacher near you and get advices and feedback right then and there.

So we gathered up our courage with Kaukameeli and asked Yrmegard, if she would teach us and she said gladly yes. To tell the truth, it did not need very much of it (courage, that is), as we had already realized our new medieval friend is a nice, loyal lady and eager to give to our little community. So we have had our first lesson now. We had a bit of theory, looked at her example threads, discussed about carding etc. And finally made some spinning.

Her splendid idea was to spin first from pencil roving, as we had only part of the spinning at the time. That´s why my thread is so even as a first starter´s thread. Next time we are going to practice how to pull thinner roving from a thicker amount of wool and spin that. I suppose out threads will not be so even then!

I think Yrmegard was thought o teach us next time how to ply the singles we have spun, but I kind of got excited and spun  all the pencil roving I had at the home and asked by e-mail how to ply it and how to cure the plied thread.

In the pic you can see pencil roving, spinned thread in a spindle and a ball and skeins of plied thread. White thread is three ply and gray two ply. Both are quite thick, so I think I´ll do naalbinding with them. It may be, that I will also dye part of them.

Kirjoittelua. A Scroll.

Olen harjoitellut viime keväästä asti kalligrafiaa ja tehnyt muutaman lahjakirjan tai kirjekäärön (joita ei kuitenkaan nimestään huolimatta anneta käärönä vaan pyritään säilyttämään hyvinkin suorana) paronikunnalleni Aarnimetsälle. Sain joulun alla hieman jälkijättöisesti ja mutkan kautta itse niin sanotun rälssikirjan. Aikani sitä katseltuani päätin tarjota palveluksiani kirjurina kuningaskunnan pääkirjurille. Kirjureista tuntuu olevan aina puutetta, joten ajattelin, että aloittelevallekin kalligrafistille voisi löytyä jotain pientä puuhaa.

Kuningaskunnan kirjurikillan pääkirjuri Aryanwhy ottikin pian yhteyttä ja pyysi minua tekemään kirjekäärön, joka annettaisiin Panache-ritarikunnan uudelle jäsenelle loppiaisen aikaan pidettävissä kruunajaisissa. Kyseessä on siis hieman korkeamman arvoinen maininta kuin perusrälssikirja, joten puunasin tekstaustani ja suunnittelin illuminaation eli kuvituksen sopimaan kirjeen henkeen. En valitettavasti tunne kyseistä herrasmiestä, mutta teksti kertoi, että hän sai jäsenyyden ritarikuntaan erityisesti ansioistaan suutarina, joten valitsin kuvituksen aiheen myöhäiskeskiaikaisestaerilaisista ammateista kertovasta teoksesta. Kuvassa on yksityiskohta tekstin aloittavasta kirjaimesta.

I have been practicing calligraphy lately and made a few scrolls to our barony of Aarnimetsä. Before Christmas I got a scroll, so called Award of Arms myself and after studying it I decided to ask our Kingdom scribe, if she had something to do. I had understood that there are never enough scribes to make scrolls and I thought there might be something to do to me too.

Soon Drachenwald signet clerk Mistress Aryanhwy contacted me and asked me to do a scroll for a new member of the Order of the Panache to coronation held last weekend. As it is a bit higher level scroll as AoA, I really tried to practice my hand and planned the illumination carefully.  I unfortunately do not know the gentleman in question personally, but the text told that he is going to have the membership partly because of his talent in shoemaking. I found latemedieval pictures of men in many professions, shoemaker as well and used the pictures as my inspiration. Here is the pic of the illuminated letter which starts the text.

Tässä lahjakirja siinä vaiheessa, kun olin tehnyt siihen tekstauksen, piirtänyt kuvituksen ääriviivat ja värittänyt kullanväriset alueet guassilla. Juuri silloin huomasin, että kirjureita Tytyvyllus oli ottanut veronsa ja vuosiluku oli jäänyt pois tekstistä! Kirjurit ovat ainoa ammattikunta, jolla ei ole suojeluspyhimystä vaan sitä riivaa demoni, jonka piikkiin kaikki kirjoitusvirheet voidaan panna.

Here you can see the scroll when I had drawn the illumination, calligraphed the text and painted golden areas with guass. It was just the I realized Tytvyllus had got his toll and I had missed the year in a text! Scribes are only profession, which have instead of patron saint a patron demon of a kind. You can always accuse him of the mistakes.

Tässä yksityiskohta valmiista työstä, jossa näkyy rivin alle lisätty vuosiluku ja Panache-ritarikunnan tunnus, medaljonki, jonka uloin kehä on punainen, sisempi kultainen ja sisin musta, ja josta nousee kolme höyhentä näissä mainituissa väreissä.

Here is the detail of the scroll where you can see the year I added under the line and the symbol of the Order of the Panache, which is “fieldless issuant to chief from a torteau charged with a bezant pierced sable three feathers gules, Or and Sable”.

Ja tässä kuvassa on valmis työ kokonaisuudessaan. Keskeneräisen kuva on otettu päivänvalossa ja kuvat valmiista työstä illalla sähkövalossa, joten värit ovat vääristyneet. Paperi on oikeasti siis puhtaan valkoinen, kuten kuvassa keskeneräisestä työstä ja muutkin värit ovat kuvassa lämpöisempiä kuin oikeasti. Sain toimeksiannon sen verran myöhään ja lähetin valmiin työn Ruotsiin, joten varmistaakseni sen perillemenon ajoissa, pakkasin lahjakirjeen kuoreen saatuani sen illalla valmiiksi ja vein postiin aamulla kun oli vielä hämärää.

And here is the finished scroll. I took the pic of unready scroll by daylight, but finished one is photographed under electric light, so the colours are wrong in it, they are more like in a pic of unready work. The paper is white in real life and other colours are also cooler than in a photo. I had quite little time to do the scroll and I had to send it to Sweden in time, so had not time to wait better daylight.

Sain tänään herra Heinrichiltä postia, jossa hän kiitteli lahjakirjasta ja vaikutti pitävän siitä. Nyt on hyvä mieli. Vivat herra Heinrich!

Vivat lord Heinrich! Today I got a mail from him. He thanked for the scroll and seemed to like it. Now I am feeling very pleased!