Kirjakääröistä. About scroll making.

En ole vähään aikaan kirjoittanut, mutta nyt sitten sitäkin pitemmän tekstin, jota olen värkännyt kuukauden.

As always, the translation in English with cursive. It is a while I have blogged last, but now longer than usually.

Menin kuningaskunnan yliopistoon ja sain ylitsevuotavan paljon kiitoksia tekemistäni kahdesta kirjakääröstä niitten saajilta ja heidän lähimmiltä ystäviltään, myös tapahtuman jälkeen FB:n kautta. Yksi heistä oli arvostamani Laurel, joka jo joskus aiemmin on yleisesti maininnut siitä, kuinka hän ihmettelee kirjureita ja kuvittajia, jotka tekevät ison työn ja antavat sen sitten vaan pois eteenpäin lahjoitettavaksi. Tällä kertaa ainakin minä tunsin työni tulleen runsain mitoin huomatuksi ja arvostetuksi. Kyseisissä kirjakääröissä minua palkitsi jo se, että sain tehdä ne ihmisille, jotka tunnen, joista pidän ja joitten todella tiesin ansaitsevan lahjakääröön sisältyvän kunnianosoituksen. Ei niin, että epäilisin sitä sellaistenkaan kohdalla, joita en tunne!

Tapahtumaa seuraavalla viikolla kuitenkin sattumalta luin koko SCA:n kattavalta listalta keskustelun, jossa puhuttiin muun muassa siitä, kuinka paljon kirjakääröt maksaisivat, mikäli niihin menneistä materiaaleista ja työstä maksettaisiin käypä hinta. Kukaan ketjuun osallistuneista kirjureista ei toki olettanutkaan sitä saavansa, useat olivat iloisia edes siitä, jos heidän kuningaskuntansa tai kirjurikiltansa tuki heitä materiaalien hankinnassa. Samassa ketjussa tuli esille myös se, että monet todella pitkäänkin tehneet kirjurit ovat saaneet hyvin harvoista tekemistään töistä kiitosta saajalta, mikäli eivät ole sattumalta olleet tapahtumassa, jossa se on annettu lopulliselle saajalle.

Tämä koskee tietysti muitakin asioita, kuten vaikkapa ihmisten hallitsijoitten lahjakoreihin tekemiä töitä, tapahtumien tai muuta muistoesineitten tekoa, ruokahuoltoa ja yleensä järjestelyä.  Osa sanoikin keskustelussa, että he ajattelevat nykyisin kirjakääröjen teon omana työpanoksenaan tapahtumalle, joka esimerkiksi ruoanvalmistuksesta poiketen tehdään yleensä kokonaan ennen varsinaista tapahtumaa. Ja varmaan kaikki kokevat sen ainakin yhdeksi omaksi tavakseen unelman rakentamiseen.

Olen ajatellut jo jonkin aikaa tehdä postauksen siitä, kuinka minä teen lahjakirjoja ja mitä vaiheita siihen kuuluu. Kyseisen keskustelun innoittamana päätin liittää mukaan myös työtunnit, jotka tässä dokumentoimani kirjakäärön tekemiseen menivät. Eri tekijöillä on tietenkin erilainen työtahti, ja kokeneempi kirjuri olisi tehnyt tämänkin työn nopeammin. Olen kuullut, että kirjakääröstä riippuen tekijöillä menee aikaa noin 10–40 tuntia. Erääseen päärille annettuun oli kerrotun mukaan mennyt aikaa 700 työtuntia.

Jos edes yksi tämän lukija (joka jaksaa sen lukea loppuun asti!) innoittuu seuraavan kerran käärön saadessaan lähettämään pienen kiitos-viestin sen tekijälle (siis jollekin muulle kuin minulle…), olen tyytyväinen. Tekijän yhteystiedot löytyvät usein käärön takaa ja olipa se millainen tahansa, on tekijä käyttänyt siihen aikaa ja tehnyt sen kulloisenkin parhaan taitonsa mukaan (kiitos Eva!).

Tässäpä siis työvaiheita, joita suhteellisen tavalliseen kirjakääröön menee aikaa ja kuvituksena kirjakäärö, jonka tein yliopiston jälkeen Insulae Draconiksen ruhtinasparille edelleen annettavaksi. Tämä oli tähän asti yksi nopeimmin valmistuneista, jonka olen tehnyt, joten annetut ajat ovat tämänhetkinen minimiaikani tämäntyyppiselle kirjakäärölle. Kuvat on otettu pimeimmän syksyn aikan, joten niistä ei saanut kovin kummoisia edes käsittelemällä.

I went to University Kingdom and I got a huge thank you for the two scrolls I had made from the receivers and their closest friends. They thanked me at the event and even after it via Facebook. One of them was a  Laurel I really respect and who have said earlier in general that she wonders, how scribes can use hours to make a scroll and then just give it away. This time I felt my work got very well received and thanked, I could not ask more. Making of the said scrolls was especially rewarding as I knew the receivers personally, I like them and I knew that they really deserved the honor. Not that I doubt it when making a scroll for a person I do not know!

Well, a couple of days after the event I read a discussion in FB where scribes around SCA where talking about it how much their work would cost, if they would got paid from it. Not that they were expecting it, ones who had got materials from their kingdom or guild, were happy even of it. The scribes, even those who had made scrolls for years, told they had got very few thank you messages, if they had not happened be at the event where the scroll was handed to a receiver.

Of course you can say the same with many other things people are doing in our hobby, like making things for gift baskets, making tokens for events, cooking or other stuff necessary to create an event etc. A scribe said in the conversation that nowadays she is thinking making scrolls as her part of working for event, thought it is usually made before event, not during it. And I am sure every scribe feels their work as a part of creating the Dream.

For some time I have been thinking to blog about how I am making a scroll. Because of said conversation I decided to count the hours this documented scroll took to make and tell it here. Of course working pace of people is different and more experienced scribe might have made this kind of scroll faster than me. I have heard it takes approximately 10-40 hours to make an average scroll. Someone told about a scroll made to a peer that had taken 700 hours.

If even one person, who might read this blogging (to the end!), gets inspiration to simply thank a maker (someone else than me, that is…) next time he or she receives a scroll, I am happy. You can usually find the contact info from backside of the scroll. Whoever it is, she or he has made the scroll as well as she or he had been capable at the moment (thank you, Eva!).

Here I will tell how I make a scroll. The example is a scroll I made to the prince and princess of Insulae Draconis to give person mentioned in the scroll. This scroll is one of the fastest I have made this far, so the time it took, is my minimum time at the moment when making this type of scroll. It was very dark weather, when I took pics, so they are quite rotten even when photoshopped.

1.       Kirjakäärön teko alkaa yleensä viestittelyllä, jossa tavallisesti valtakunnan tms. pääkirjuri selvittää, kuka sen voisi tehdä. Viestejä vaihdetaan onko työn tilaavilla hallitsijoilla vaikkapa valmis teksti, jonka he siihen haluavat, miten kirjakäärö toimitetaan perille yms. käytännön asioita. Näihin ja käärön valmistumisen jälkeiseen viestintään menee helposti yhteensä tunti, joskus enemmänkin.

Scroll making starts usually with messages, where the signet of a kingdom, principality or barony asks if someone is willing to make the scroll. Then there are messages about the text, how to send the scroll when it is ready and so on. This take easily about an hour or more, spread over days.

2.       Mikäli valmista tekstiä ei ole, minulla menee jonkin verran aikaa (ehkä tunti) siihen, kun sommittelen yleensä englanninkielisen tekstin aiempien tekstien, tekstipohjien ja käärön antamisperusteiden pohjalta.

If there is no text ready, I try to think what to write. Usually the text is in English (not my own language, if someone have not guessed…) and I use old scrolls, court handbooks and given reasons why the person is going to get the scroll as a base.  This can take about an hour.

3.       Tämän jälkeen alan katsella kirjoista ja netistä jotakin sopivaa kuvitettua käsikirjoitusta, johon pohjaan sommittelun ja hahmottelen piirroksen. Tässä kirjakäärössä on ollut mallina keskiaikaisen oppikirjan sivu, jonka tyyppisiä olen tehnyt aiemminkin, joten aikaa meni ehkä vain pari-kolme tuntia, mutta joskus siihen kuluu aikaa paljon enemmän.

Then I look at the books and Internet archives of manuscripts trying to find nice illumination for my inspiration. When I have found one, I sketch the illumination. In the scroll here I used as an inspiration a page from a medieval university student book. I have used quite similar (but not the same) pages earlier, so pondering and sketching took only about 2-3 hours this time, but sometimes it can take much more time.

4.       Kun olen miettinyt kuvituksen alustavasti ja hahmotellut sen, tiedän kuinka paljon tilaa jää tekstille. Kirjoitan tekstin valitulla tekstityypillä tietyn kokoisella terällä. Samalla tarkistan ja päätän isojen kirjainten muodon, koska niissä on vaihtelua saman tekstityypin sisälläkin. Jos teksti vie liikaa tilaa tai jättää paljon tyhjää, kirjoitan sen uudelleen erikokoisella terällä. Mikäli tekstityyppi on sellainen, etten ole käyttänyt sitä paljoa, harjoittelen aakkostoja. Esimerkissä on tähän asti eniten käyttämäni tekstityyppi ja terän kokokin oli heti sopiva, joten selvisin urakasta noin puolessatoista tunnissa.

After sketching I know how much space I have left for the text. I write the practice text once with the chosen hand and nib. I can now see, if I have to adjust text, change the nib to wider or smaller. If I have to do it, I write the text again. If I use the hand I am not too familiar I can practice alphabets before even starting the text. Here I used familiar hand and the nib was good, so I wrote it only once. It took maybe an hour and half.

5.       Piirrän kuvituksen ääriviivat. Tässä siihen meni noin tunti. Joskus vaihe vie huomattavasti kauemmin, kuten eräässä Kellsin kirjasta inspiraationsa saaneessa kuvituksessa, jossa oli paljon kelttisolmuja.

Next I draw the illumination. This time it took about an hour. Sometimes it take much more time, for example when I drew an illumination inspired by the Book of Kells and it’s knot work.

6.       Kirjoitan tekstin. Yleensä siihen menee suurin piirtein yhtä kauan kuin tekstin yhteen harjoittelukertaan. Varsinaista tekstiä kirjoittaessani lepuutan kättä useammin, ettei jälki ala huonontua loppua kohden, joten kokonaisaika on pidempi kuin varsinainen kirjoitusaika.

I am scribing the text. Usually it takes about the same amount of time than one practice round of the same text. I am resting my hand more often and take care of the errors more carefully this time, but I do not have to check initials as when practicing.

 

 

7.       Maalaan kuvituksen. Jos siinä on kullanvärisiä kohtia, teen ne ensin, koska niihin harvemmin tulee varjostuksia. Käytän kullanväristä guassia, koska en ole vielä saanut aikaiseksi harjoitella lehtikullan käyttöä. Tarkoitus olisi. Esimerkkikuvituksen kaltaisessa illuminaatiossa maalauskerroksia tulee yleensä noin kolme, alimmaksi perusväri, sitten sama väri vaaleampana ja viimeiseksi valkoiset korostukset. Työ näyttää ennen valkoisia korostuksia yleensä kovin modernilta, julistemaiselta, mutta nuo pienet valkoiset viivat ja pisteet tekevät taianomaisesti kuvituksesta paljon keskiaikaisemman. Eri maalausvaiheisiin menee yhteensä useampia tunteja. Tämä oli tosiaan tuttu, aiemmin hieman eri tavoin sommiteltu lohikäärme- ja reunakoristelu, joten tein sen varmaan ennätysaikaani, ehkä kolmessa tunnissa.

Next I am painting the illumination. If there are golden parts, I am usually painting them first. I use gold gouache, not real leaf gold (I am going to try that too in a future). In this kind of illumination there are usually about three levels of paint: At first the base colour, then lighter shade of the same colour and at last white highlights. Before highlights the work looks very modern, postern-like, but those little white lines and dots are making their magic and turn the work more medieval looking. The painting can take several hours, but as this type of illumination is quite familiar to me, I made my record here, maybe three hours.

 

 

 

8.       Tarkistan työn. Katson, onko siinä vielä kirjoitusvirheitä tai puuttuuko kuvituksesta jotakin ja korjaan, jos on tarvetta. Kirjoitan taakse nimeni ja inspiraation lähteen. Tulostan tekstistä isolla selkeällä modernilla fonttikoolla A4:lle sopivan version hoviairutta varten. Vaikka useimmat airuet sangen kyvykkäitä ovatkin, ei voi olettaa, että he osaisivat lukea kaikkia tuhannen vuoden aikana käytettyjä tekstityyppejä ja käsialoja. Pakkaan kirjakäärön ja yleensä lähetän sen hallitsijoille, sikäli mikäli en ole itse menossa tapahtumaan, jossa se annetaan lopulliselle saajalleen. Näihin vaiheisiin menee aikaa vähintään tunti.

Then I am checking the work, if there are missing parts in the illumination or errors in the text. I correct them if needed. I write my name and where I got the inspiration to the back side of the scroll. I print a version of a text with modern, clear and big font for the court herald. Our heralds are usually a talented lot, but I cannot assume he or she can read just my chosen text style and hand. I pack the scroll and send it away, if I am not going to the event, where it is given to the recipient. These final touches take at least an hour too.

Jaaha, kuinka paljon tuosta nyt yhteensä tuli? Reilu kymmenen tuntia, jos laskin oikein. Tavallisesti en siis työtunteja laske, teen näitä, koska se vaan on minusta niin kiehtovaa ja kivaa.

Well, how much time that took? A few hours more than ten, if I counted right. And usually I do not really count time when doing scrolls, as I just simply love to make them.

Lahjakirja. A Scroll

Päätin tässä talvella ottaa haasteekseni tehdä 50 lahjakirjaa joko kuninkaallisille tai ruhtinaspareille. Parista olen tainnut pistääkin kuvia, yksi on vielä antamatta saajalleen. Nyt olen tehnyt neljä, joista viimeisin annettiin saajalleen viime viikolla Ruotsissa, tai Nordmarkissa oikeastaan. Silver Guard on taistelutoiminnassa ansioituneille henkilöille annattava lahjakirja. Teksti on hieman ahtaasti, sillä ajattelin sen vievän enemmän tilaa kuin se lopulta vei. Tein harjoitustekstin sen verran isommalla kirjoituksella. Inspiraation kuvitukseen sain A History of Illuminated manuscripts –kirjan sivulta 131, käsikirjoituksesta, joka sijaitsee Pariisin Kansalliskirjastossa.

I decided a few months ago I´ll challenge myself to do 50 kingdom or principal level scrolls and this far I have made four. I think I have shown pics of a couple of them and one I cannot show yet, as the person, who is going to get it, have not got it. The fourth was given last week in Sweden or in Nordmark actually. The Order of the Silver Guard is an order for fighters. The text is a little bit tight, as it took less space I thought. I practiced it with a bit bigger letters. The inspiration for the illumination is from A History of Illuminated Manuscripts, page 131. The original manuscript is at the moment in Paris, Bibliothèque Nationale.

Kirjoittelua. A Scroll.

Olen harjoitellut viime keväästä asti kalligrafiaa ja tehnyt muutaman lahjakirjan tai kirjekäärön (joita ei kuitenkaan nimestään huolimatta anneta käärönä vaan pyritään säilyttämään hyvinkin suorana) paronikunnalleni Aarnimetsälle. Sain joulun alla hieman jälkijättöisesti ja mutkan kautta itse niin sanotun rälssikirjan. Aikani sitä katseltuani päätin tarjota palveluksiani kirjurina kuningaskunnan pääkirjurille. Kirjureista tuntuu olevan aina puutetta, joten ajattelin, että aloittelevallekin kalligrafistille voisi löytyä jotain pientä puuhaa.

Kuningaskunnan kirjurikillan pääkirjuri Aryanwhy ottikin pian yhteyttä ja pyysi minua tekemään kirjekäärön, joka annettaisiin Panache-ritarikunnan uudelle jäsenelle loppiaisen aikaan pidettävissä kruunajaisissa. Kyseessä on siis hieman korkeamman arvoinen maininta kuin perusrälssikirja, joten puunasin tekstaustani ja suunnittelin illuminaation eli kuvituksen sopimaan kirjeen henkeen. En valitettavasti tunne kyseistä herrasmiestä, mutta teksti kertoi, että hän sai jäsenyyden ritarikuntaan erityisesti ansioistaan suutarina, joten valitsin kuvituksen aiheen myöhäiskeskiaikaisestaerilaisista ammateista kertovasta teoksesta. Kuvassa on yksityiskohta tekstin aloittavasta kirjaimesta.

I have been practicing calligraphy lately and made a few scrolls to our barony of Aarnimetsä. Before Christmas I got a scroll, so called Award of Arms myself and after studying it I decided to ask our Kingdom scribe, if she had something to do. I had understood that there are never enough scribes to make scrolls and I thought there might be something to do to me too.

Soon Drachenwald signet clerk Mistress Aryanhwy contacted me and asked me to do a scroll for a new member of the Order of the Panache to coronation held last weekend. As it is a bit higher level scroll as AoA, I really tried to practice my hand and planned the illumination carefully.  I unfortunately do not know the gentleman in question personally, but the text told that he is going to have the membership partly because of his talent in shoemaking. I found latemedieval pictures of men in many professions, shoemaker as well and used the pictures as my inspiration. Here is the pic of the illuminated letter which starts the text.

Tässä lahjakirja siinä vaiheessa, kun olin tehnyt siihen tekstauksen, piirtänyt kuvituksen ääriviivat ja värittänyt kullanväriset alueet guassilla. Juuri silloin huomasin, että kirjureita Tytyvyllus oli ottanut veronsa ja vuosiluku oli jäänyt pois tekstistä! Kirjurit ovat ainoa ammattikunta, jolla ei ole suojeluspyhimystä vaan sitä riivaa demoni, jonka piikkiin kaikki kirjoitusvirheet voidaan panna.

Here you can see the scroll when I had drawn the illumination, calligraphed the text and painted golden areas with guass. It was just the I realized Tytvyllus had got his toll and I had missed the year in a text! Scribes are only profession, which have instead of patron saint a patron demon of a kind. You can always accuse him of the mistakes.

Tässä yksityiskohta valmiista työstä, jossa näkyy rivin alle lisätty vuosiluku ja Panache-ritarikunnan tunnus, medaljonki, jonka uloin kehä on punainen, sisempi kultainen ja sisin musta, ja josta nousee kolme höyhentä näissä mainituissa väreissä.

Here is the detail of the scroll where you can see the year I added under the line and the symbol of the Order of the Panache, which is “fieldless issuant to chief from a torteau charged with a bezant pierced sable three feathers gules, Or and Sable”.

Ja tässä kuvassa on valmis työ kokonaisuudessaan. Keskeneräisen kuva on otettu päivänvalossa ja kuvat valmiista työstä illalla sähkövalossa, joten värit ovat vääristyneet. Paperi on oikeasti siis puhtaan valkoinen, kuten kuvassa keskeneräisestä työstä ja muutkin värit ovat kuvassa lämpöisempiä kuin oikeasti. Sain toimeksiannon sen verran myöhään ja lähetin valmiin työn Ruotsiin, joten varmistaakseni sen perillemenon ajoissa, pakkasin lahjakirjeen kuoreen saatuani sen illalla valmiiksi ja vein postiin aamulla kun oli vielä hämärää.

And here is the finished scroll. I took the pic of unready scroll by daylight, but finished one is photographed under electric light, so the colours are wrong in it, they are more like in a pic of unready work. The paper is white in real life and other colours are also cooler than in a photo. I had quite little time to do the scroll and I had to send it to Sweden in time, so had not time to wait better daylight.

Sain tänään herra Heinrichiltä postia, jossa hän kiitteli lahjakirjasta ja vaikutti pitävän siitä. Nyt on hyvä mieli. Vivat herra Heinrich!

Vivat lord Heinrich! Today I got a mail from him. He thanked for the scroll and seemed to like it. Now I am feeling very pleased!