Haastetta pukkaa. Challenged

Joku klikkasi päässä ja päätin sitten osallistua taas Realm Of Venuksen renessanssihaasteeseen.

Ja jotta elämä ei kävisi liian yksitoikkoiseksi, päätin sitten myös pyörittää värttinää samaan aikaan kun poijjaat pyörittää polkimia. Alkaa tänään kotona. Jatkossa luvassa kehräystä keskiaikatapahtumassa ja Lapissa joen äärellä keskiyön auringon alla.

Something said click in my head and I took apart to the Renaissance challenge of Realm of Venus again.

And if that is not enough, I decided to spin when they spin. Starting today at home, continuing for example at the over the week long medieval re-enacting event and by the river in Lapland under the midnight sun.

Viime viikonlopulle. For the Last Weekend

Olin viime viikonloppuna tapahtumassa ensimmäisen kerran tälle vuodelle. Tuli tehtyä sinne kaikenlaista, kuten esimerkiksi okranvärinen mekko valmiiksi. Tai no valmiiksi ja valmiiksi, mutta käyttökuntoon nyt kuitenkin, sitä joutuu säätämään vielä aika lailla. meinaa oikeastaan muodostua liki yksien legendaaristen housujen kaltaiseksi murheenkryyniksi kyseinen leninki. Mutta tein sitten jotain muita juttuja jotka onnistuivat mielestäni vähän paremmin.

Last weekend I was at event at the first time this year and I made things for it. I finished the yellow brown dress, or finished and finished, but made it wearable. It seems to become a never-ending project number 2 after certain pair of trousers. But anyway, I made some other things I am more satisfied.

Tapahtuman muistohelmet lamppulasitekniikalla.
Lampworked tokens.

Koru jousiammuntakilpailun palkinnoksi hopeasavesta.

A prize for an archery competition from silver clay.

 

Pari kirjakääröä. Toisesta on juttua englanniksi täällä.

A couple of scrolls. You can read about one of them from here.

Helmiä. Beads

Tein pitkästä aikaa helmiä toiselle elävöittäjälle, jos ei oteta huomioon helmiä, joita tein mm. joulukuisen tapahtuman osallistujille muistohelmiksi. Tämä tilaus tuli aika nopealla aikataululla, joten tein sellaisia helmiä, jotka tulivat aika luontevasti, ilman että kovin paljon mietin jotain tiettyä arkeologista löytöä tai ajankohtaa tai paikka. Sain asiakkaalta mm. tällaisen kuvalinkin siitä, mitä hänelle suurin piirtein oli mielessään. Muuten tein helmet sen pohjalta, millaisia helmiä on löydetty muun muassa Skandinavian viikinkiajoilta tai suomalaiselta rautakaudelta.

Kuvassa helmet, leveydeltään noin 1-2 cm, ovat järjestyksessä, johon ne pujotin lähetystä varten, tilaaja voi sitten itse järjestää ne haluamaansa järjestykseen.

After a while I have made beads for another re-enactor, if we do not count token beads I have made for example for an event held last December. I did not have a lot of time to fill the order, so I made beads that came naturally without thinking too much a certain archeological find or time or place. I got from the client a couple of pictures to show what he had in mind. Otherwise I made the beads after beads found from Scandinavian Viking Era or Finnish Iron Age.

Beads are about 1-2 centimeter wide and I have arranged them to thread for safe sending. The client can then put them in that order and use as he likes best.

Liripiippaviitan pojat. The Sons of Liripipecape

Tänään oli vihdoinkin sen verran valoa, että sain otettua edes jonkinlaisia kuvia viime aikoina valmistuneista töistä. Nyt kuvia onkin sitten ainakin pariin blogimerkintään. Tällä kertaa kerron muutamasta asusteesta, jotka ovat sävy sävyyn uuden alusmekkoni kanssa.

Ensin valmistuivat villakankaiset sukat, jotka ovat olleet leikattuna jo pitkään. Tällä kertaa tein pohjan eri tavoin kuin aiemmissa sukissa, niin että pohjaan muodostuu ristinmuotoinen sauma. Tämä onkin yleisempi tapa tehdä keskiaikainen sukka. Oletteko muuten koskaan yrittäneet saada otettua omista jaloistanne kuvaa, jossa perspektiivi olisi edes jotenkin kohdillaan? Konstigt, säger jag. Varsinkin jalkapohjan kuvaus.

 

Today we got finally a little bit sun and I could take photos of things I have made lately, mostly during the holidays. So now I have enough pics for at least a couple of bloggings. This time I will tell about accessories, which are made from the same fabric than my new underdress.

At first I finished woollen socks I had cut months ago. This time I made the bottom or sole of the socks differently than earlier. The way here is more commonly used than the one I have used before. There is a crossing of the seams at the middle of the sole. By the way, have you ever tried to take a pic of your own feet with even closely normal perspective? Konstigt, säger jag. Especially when you try to photograph the sole.

 

Liripiippaviitan jälkimainingeissa tein pikkuisen myssyn, jota voi pitää pellavamyssykän päällä vaikkapa vilpoisammalla ilmalla tai silloin kun haluaa olla siistimmin asutettu, mutta ei huvita viritellä leukaliinaa ja huntua. Minulla on hunnun käytön kanssa ongelma varsinkin silloin, kun on lievää nuhaa (ja milloinpa sitä ei pölyallergikolla olisi), että kuuloni huononee huomattavasti. Siksi käytän arkisemmissa elävöitystilanteissa muita päähineitä ja puen hunnun juhlaan, jopa niin, että se erottaa ”arjen” ja juhlan mielessäni mukavasti toisistaan lyhyessäkin tapahtumassa.

After finishing the liripipecape I made a small hood I can use over the linen cap when it is cooler or I want to dress a bit better without wearing veil. I am having a little personal problem with veils. If I am having a bit of stuffed nose (and I am pretty often as I am allergic for dust) wearing veil at the same time makes my hearing worse. So I usually wear another headdress otherwise and veil at more formal occasions, even so that in my mind my headdress makes the difference between formal and informal, even thought the dresses were the same during a day at event.

Joka tapauksessa, tein siis pienen villaisen okrankeltaisen pellavalla vuoritetun hilkan tapaisen myssyn, joka on yksinkertaisempi versio Luttrel-psalttarin kuvituksessa näkyvästä hilkasta, jollaisen on esimerkiksi Neulakon Elina tehnyt. Tällaisia yksinkertaisempia päähineitä olen nähnyt joissakin keskiaikaisissa käsikirjoituskuvissa myös miehillä, mutta arvatkaa vaan, löysinkö tähän hätään yhtään kuvaa todistaakseni väitteeni, no enpä tietenkään. Liitän taas linkin, kunhan tulee uudelleen vastaan moinen kuva. Sitten tein samanlaisen myssyn ilman vuoria. Ja sitten tein samanlaisen myssyn sinisestä kankaasta. Ja muutamasta muunvärisestä kankaasta, mutta kuvassa näkyvät vain okra ja sininen. Sininen onkin päässä oikein kunnon smurffi-pipo.

Anyway I made a little onion brown woollen hood with linen lining. It is simpler version of the hood of the one from Luttrell Psalter. For example Elina from Neulakko have made more exact copy of it. I have seen this kind of simpler versions men had wear in another manuscripts, but you can guess if I found any as a proof just now. No, but I will link them as soon as I find them again. Then I made similar hood without lining. Then I made similar blue hood. Then I made similar hoods with different colours of wool. Blue hood is really a Smurf hat!

 

Ja sitten mopo lähti keulimaan vielä kiivaammin ja tein uuden okran myssyn, jossa on reunassa kirjailtu lohikäärmeitä. Kuvioaihe on napattu käsikirjoituskuvituksista. Olen käyttänyt samaa aihetta useammankin kirjakäärön illuminaatiossa ja olen kovasti tykästynyt noihin pikku veijareihin. Ajattelin, että kun nyt olen tuosta kalligrafiasta ja siihen liittyvistä jutuista innostunut muutenkin, niin kai se pitää olla asiallinen myssy puuhaan. Tässä kuva keskeneräisestä kirjonnasta (kuva on otettu hämärämmissä olosuhteissa keinovalossa) ja lähikuvia kirjonnoista.

 Then I got totally carried out again and made a yellow-brown hood with lining and border with embroidered dragons. I have drawn similar dragons to a few scrolls, as they are quite common in medieval manuscripts and I really like those little fellas. And as I am taking the calligraphy and illumination more and more seriously, I thought to take something from them to wear too. Here you can see a pics of unfinished embroidery and the dragons ready.

 

Niin joo, tein uuden alusmyssynkin, sellaisen pyhän Birgitan myssyn, mutta nyt huomaan, etten ottanut siitä kuvaa. Vanha on jäänyt liian pieneksi nyt kun hiukseni ovat kasvaneet ja pitäisi saada nuttura sopimaan pipon sisään. Mutta siitä enemmän seuraavan kerran kun on valoisaa. Sitä paitsi se ei ole samaa okranväristä villaa kuin hilkka ja sukat, vaan, no tietysti, valkoista pellavaa. Ja onhan minulla ikuisuusprojektina se kyseisen myssyn välipitsin ohjeen tekeminen.

”Sävy sävyyn uuden mekkoni kanssa?”, kysyy tarkkaavainen lukija. Jep. Tekeillä on.

And yes, I made a new St. Birgitta cap too, but realized I did not take a photo of it. The old one is a bit too little for me now, when my hair is longer and I should fit the braid inside of the cap. I will photograph it next time sun is shining here. Besides it is not made of same onion yellow wool as the other accessories here.

“…made from the same fabric than my new underdress.” you might ask. Yeah. I am making it.

Mitäs sitten? - And what about then?

Uuden vuoden lupauksethan nyt tiedetään ja muutenkin, vuoden vaihtuminen uuteen juuri tässä kymmenkunta päivää talvipäivän seisauksen jälkeen on tietenkin ihan vain sopimuksenvarainen juttu, mutta onhan se ihan kiva välillä pysähtyä hetkeksi ajattelemaan menneitä ja suunnittelemaan tulevia.

Keskiaikaharrastuksen puolesta vuosi 2013 oli tähän mennessä ehkä täysin tähän mennessä. Osallistuin moneen elävöitystapahtumaan, myös kahteen ulkomaiseen. Tein vaatteita ja muuta rekvisiittaa sekä itselle että muille. Löysin elävöityksen osa-alueen, jota haluaisin kaikkein vahvimmin edelleenkin harjoittaa. Sain keskiaikanimeni ja -vaakunani rekisteröityä. Etsin tasapainoa harrastuksen ja muun elämän välille, en sitten tiedä, löysinkö, mutta juuri nyt ainakin olen tyytyväinen.

Alkavana vuonna oletan keskittyväni yhä enemmän kalligrafiaan ja illuminaatioon, jotka siis tuntuvat juuri nyt siltä omimmalta alueelta harrastuksessa ja seurassa. Niissä yhdistyvät hyvällä tavalla luontaiset taipumukseni ja haaste kehittyä edelleen, tutkimus ja kädentaidot, keskiaika ja seuratoiminta, tieteet ja taiteet sekä palvelu. Olen miettinyt sitä, miten näitä taitoja tänä vuonna kehittäisin, jotenkin suunnitelmallisemmin kuin vain kaatumalla kirjakääröstä toiseen. Aloitan nyt myös Aarnimetsän kirjurina, eli Suomen keskiaikaseuran kirjuritoiminnasta vastaavana toimihenkilönä.

Tässä on edelleen kaikenlaisia tekstiilisuunnitelmia myös. Viime vuodelta on keskeneräisiä hankkeita, vaikka monta varsinkin pientä juttua olen nyt pyhien aikaan saanut valmiiksi. Uusia suunnitelmia on ilmassa. 1300-luku on toki minun vuosisatani, mutta kaikenlaisia sivupolkuja ilmaantuu. 2013 tein ensimmäisen renessanssiasuni ja vahvasti vaikuttaa siltä, että vuonna 2014 toteutan, tai ainakin alan toteuttaa jo jonkin aikaa miettimääni 1100-luvun vaatekokonaisuutta. Ja tällä kertaa siis eurooppalaista keskiaikaista asua, en suomalaista rautakautista. Kangas on jo hankinnassa.

Totesin, että keskiaikamarkkinoilla en käynyt juurikaan viime vuonna, vain Hansapihalla Jyväskylässä, mutta tänä vuonna aion sitten osallistua niihin senkin edestä. Turun markkinoita varten on jo kortteeri varattu, Hollolan markkinat ovat taas, ja hansapiha ilmeisesti toteutetaan tänäkin vuonna. Ilmassa on myös huhuja, että Olavinlinnan kieppeillä järjestettäisiin viimein keskiaikatapahtuma.


Everybody knows New Years resolutions and anyway, it is just an agreement to change calendars about ten-days after solstice, but it is nice to think past, present and future sometimes, remember what have gone and make new plans.

 2013 has been the fullest year, from re-enactment point of view this far for me. I have taken apart of many events, even two of them abroad. I have made a lot of clothes and accessories for others and myself. I found out what is the most interesting part of the hobby for me at the moment and I want to concentrate to it and became better at it. I got my medieval name and device registered. I tried to find balance between the hobby and other life. I do not know if I found it, but I feel quite happy at the moment.

2014 I am planning to concentrate more to calligraphy and illumination; they feel the most important part of the hobby for me now. They are things that combine my natural talent and good amount of challenge to learn the skills better, research and handwork, medieval interest and society (of the hobby), art and science and service. I want to practice them in a more planned way than just doing a scroll after scroll without thinking. I am also starting as a signet of Aarnimetsä, a officer whose area of responsibility is calligraphy and illumination.

Of course, there is all kind of plans for textile projects too. I still have UnFinished Objects from last year, thought I have finished quite many small ones during holidays. There are new plans. 14^th century is and will be my century, but there are side paths. 2013 I made the first renaissance garb and it seems 2014 I will make 12^th century outfit I have planned quite a while to do. 12^th century means this time Medieval European, not Iron Age Finnish. The fabric for a under dress is on its way already.

I realized I visited hardly any medieval markets last year, only small local market. This year will be different. I have already made a reservation for Turku medieval market, there will be Hollola market this year again and I have heard they are going to have said local market too. There are also rumors of a medieval event finally in Savonlinna, around the medieval castle.