Värien valinnasta. Choosing of Colours

Olen reilun vuoden ajan tehnyt viikinkivaatekokonaisuutta lähtökohtana se, etten osta uusia tarvikkeita sitä varten, vaan käytän vanhoja muista projekteista jääneitä kankaita ja muutenkin nurkissa pyöriviä materiaaleja. Kupurasolkien kohdalla tein poikkeuksen, koska niitä saa ihan säällisiä melkein samaan hintaan kuin mitä materiaalit maksaisivat. Ja matskut olisi pitänyt hankkia joka tapauksessa. Hanke on edennyt mukavasti. Ensimmäisen kerran pidin vaatteita lähes vuosi sitten tapahtumassa ja sen jälkeen olen lisäillyt niihin koristeluja ja uusia asusteita.

Talvisemman kelin päällysvaatetta silti vielä uupui. Minulla oli kangas, josta riittäisi kahteen viittaan ja tein siitä toisen jo elävöittäjäkaverille. Sitten totesin, että en ole aiemminkaan pitänyt viitoista ja haluankin päällystunikan tai -takin. Eihän kangas enää siihen riittänyt, joten jatkoin toisella jämäpalasella. Suunnitelma muuttui tehdessä ja leikkelin sitä uuteen kuosiin parikin kertaa ja lisäilin paloja toisesta kankaasta.

I started about a year ago Viking style dress kit and made point not to buy any new stuff for it, but use left over fabrics and other materials I already have in da house. Only exception was apron brooches which cost only a bit more than materials for them, which I would have needed to buy anyway. The project has gone nicely. The first time I wear the kit at the event was almost a year ago and after that I have added more decoration and accessories to it.

I still have not had a proper cloth for colder weather. I had got fabric enough for two cloaks and I made another for a re-enactor friend. After that I remembered that I do not still like to wear cloaks and rather have a tunic. Well, there was not enough fabric for them anymore, so I decided to use another leftover piece of fabric too. I designed the tunic as I went and chanced my mind a couple of time while doing it, like it is now a coat, not a tunic.

No, tämän postauksen aihe ei kuitenkaan ole kuinka teet viikkaritakin jämäpaloista vaan värit ja erityisesti yksi värien ominaisuus. Kun sain takin ylläolevaan kuosiin, aloin miettiä sen koristelua. Suunnitelma (joka siis minut tuntien saattaa tietenkin muuttua moneen kertaan) olisi kirjoa eri kankaiden saumakohtiin koristepistoa ja reunustaa hihansuut, helma, päntie ja etureunat lautanauhalla. Eipä muuta kuin levittelemään luonnonväreillä värjättyjä lankoja esille ja miettimään. Takin sinertävässä kalanruotokuvioisessa kankaassa on pieniä pilkkuja aika monestakin väristä, muun muassa punaista, joten valinta oli siinä mielessä vapaata. Valitsinkin ensin takin molempiin kankaisiin todella kauniisti sointuvan yhdistelmän ruosteenpunaista, keltaista ja vaaleanvihreää.

Sitten tajusin, että ehkä minun pitäisi ottaa huomioon myös muut vaatteet joitten kanssa takkia todennäköisesti pitäisin. Ensiksi valitsemani yhdistelmä teki takista hieman liian maanläheisen, jotta se sopisi kirkkaammanväristen aiemin tehtyjen vaatteitten kanssa. Langat esiin uudelleen ja kuvaamaan. Miksi kuvaamaan? Siksi että halusin lankojen erottuvan toisistaan lautanauhassa. Parhaiten se onnistuu, ja tekee samalla työstä mielenkiintoisemman näköisen, siten että siinä käytetään valööriltään erilaisia värejä. Jopa vastavärit, jos ne ovat yhtä tummia tai vaaleita, voivat muodostaa tasapaksun massan, josta kuviot eivät erotu hyvin. Joskus värit voivat olla hieman hämääviä (esimerkiksi keltainen ei olekaan aina niin vaalea kuin luulisi) ja tarkistaankin niitten valöörin pienellä valokuvauskikalla. Otan kuvan ja muutan sen mustavalkokuvaksi. Siitä eri värien tummusasteen verrattuna toisiinsa erottaa hyvin.

Well, the subject of tis pot is not how to make a coat out of too litle pieces of fabric, but colour, and more precisely lightness of the colours. When I had sewed the coat to the point seen in the pic above, I started to think how to decorate it. I planned to do some decorative stitching and tablet weaving for the coat. And out of the box they came, all pretty organic dyed yarns I have (well not all, but thin ones). There is little sparks of many different colours in the herringbone fabric mixed to bluegrayish main colour, so I had quite a lot of possibilities there. I choose nice combo of rust brown, warm yellow and light green. They complimented beautifully with both fabrics. 

Then I realized maybe the combo is too earthly to go well with other Viking set, which has been made of brighter shades of red, blue and green. So I took the yarns from the box again and started to take pics of them. Why pics? Because I wanted that the yarns differ enough so that the design in a tablet weaving can been seen clearly. It happens, when the yarns differ in brightness. It also makes the work look more interesting. Even complementary colours can make just mud, if they are as dark or as light with each other. Sometimes colours can be tricky, for example yellow can be darker that it seems to be. My tick is to take a pic of the colours and then turn the pic to black and white one. Then you can see really well the brightness of the colours compared to each other.

Päädyin lopulta vanhemista vaatteista saatuun väriskaalaan: punaiseen (tumma väri), siniseen (keskitumma) ja vaaleanvihreään (vaalea) lankaan. Katsotaan, mitä näistä tulee. Tosin tuo aiempi maanläheinen kombo saattaa vaatia tulla toteutetuksi johonkin muuhun, oli sekin sen verran herkullinen.

Ai niin, ompelin takin muuten kehräämälläni villalangalla, tuli testattua sekin samalla. Hyvin toimi, vaikken edes vahannut sitä.

In the end I decided to pick red (darkest colour), blue (middle tone) and light green (lightest one). Let's see what will happen. To tell the truth, the combo I chose first is still tickling in my mind, it was so delicious. I might do something else from it.

By the way, I used woolen thread I span a few months ago to sew the coat, so I could test it too. It worked pretty well, even thought I did not wax it.