perjantai 25. helmikuuta 2011

ÄHK 1-7 ja helmikuun lohikäärme. The Dragon of February etc.

On ollut aikomus osallistua haasteeseen, jossa tehdään koru jokaisena kuukauden päivänä teemalla Älä Hilloa Helmiäsi ja julkaista niistä kuvia omassa blogissa, korufoorumilla tai Facebookissa. Viime vuonna sain tehtyä korun joka viikko, joten nyt muokkasin haastetta itselleni sopivaksi ja yritän olla Hilloamatta Käsityötarvikkeita. Ja käsityötarvikkeetkin on käsitetty erittäin laajasti, kuten seuraavassa tulette huomaamaan. Mutta paniikki iskee, kuukauden 25. päivä on jo menossa, enkä ole julkaissut vielä yhtään tuotosta tässä kuussa. Tehnyt tosin olen, korujakin.

I planned to join a challenge to make a piece of jewellry at every day of February and show them in my blog, Facebook or a Finnish jewellry forum. Last year I managed to make a piece per week, so I changed this a little and now my goal is to make 28 pieces of something crafty. As you might have noticed, it is already 25th and I have not showed anything. So a little bit panicking here and stretching the limits of the word crafty. I have made quite a lot anyway, even jewellry.

Tässä puukko, jonka olen tehnyt kokonaan itse terän takomisesta lähtien. Pikkuisenko olen ylpeä. Perään on poltettu helmikuun lohikäärme, tosin se mielestäni muistuttaa enemmänkin pitkäkielistä koiraa. Ehkä lohikäärmeet ovat sellaisia, ainakin tämä on.

Here is the knive I have made myself, even the blade. I am very proud of it. You can also see the Dragon of February here, thought it seems more like a dog with a very long tongue to me. Maybe dragons look like that, this one does.



Tein myös keskiaikavaatteen villasta käsin ompelemalla. Oli jemmassa kaunista harmaata kalanruotokangasta pari metriä, eikä se olisi riittänyt hihalliseen täyspitkään mekkoon, joten tein siitä duunarihelvarin (termi omaa tuotantoa, voisiko sen laskea yhdeksi ÄHKiksi?), eli hihattoman mekon, jossa on suuret kädenaukot. Aukot ja leikkaus ovat kuitenkin hillitymmät kuin hihattoman mekon seksikkäämmissä aateliston juhlaversioissa. Tämä on päällysmekko, jollaisia käytti tavallinen kansa arjessansa. Sovitusnukke on pituiseni (jos ei päätä lasketa), joten kuvasta näkee, kuinka sen helma yltää 15 senttiä lattian yläpuolelle.

I have also handmade a new medieval garb. I had 2 metres of beautiful woollen gray herringbone fabric, not enough for long sleeved dress, so I made sleeveless surcote of it. It does not have as large armholes or as sexy overall figure as partydresses of aristocracy. This is a dress of common people. The dummy is as high as I am (ecxept the head), so you can see that the hemline is about 15 centimeters from the floor.


Juhlavan hihattoman päällysmekon kanssa vyötä pidettiin yleensä mekon alla, aluspäällysmekon päällä siis, mutta rahvaan arkimekon kanssa vyö oli mekon päälle sidottu. Tässä kuvassa vyön korvaa smokkipoimutettu essu, jonka siis sain myös valmiiksi. Nyt on tosin pakko tunnustaa, että helmikuussa essua on tehty silittämisen verran. Mutta kuitenniin.

They had the belt under the party sideless surcote, but common folk used to use the belt over the dress. Here I (or my dear dummy) have the new smocked apron instead of a belt. OK, I ironed it at February, but anyway.


Sitten jotain muuta. Tilaus rautakautiseen helmikoruun tulevista helmistä on ollut sisässä jo tovin ja viimein sain ne valmiiksi. Mikäli tilaaja bloggaa niistä tekemistään koruista, pistän linkkiä tulemaan. Helmien alla on tilaajan ottamia kuvia Kansallismuseon rautakautisista lasihelmistä.

Something else. I finally manager to fullfill the order of beads for iron age jewellry. If the person who ordered them will blog about the jewellry, when it is ready, I´ll link it here. Under the beads are pics of glass beads you can see in the National Museum in Helsinki.



Yy, kaa, koo, nee... vielä tarvitsisi olla kolme juttua lisää, että otsakkeen lupaus täyttyisi... No, tässäpä kolme erilaista likööriä, jotka olen väsännyt viime aikoina. Ovatkin ensimmäiset kokeilut tällä keskiajalle periytyvällä alalla. Limoncello on jo valmista maistettavaksi, mutta banaani- ja limettiliköörit saavat vielä kypsyä pulloissaan.

One, two, three, four... Still 3 more to 7... Well, I have tried to make liqueur, the first ones for me. The Limoncello is ready to drink, but the banana liqueur and the lime liqueur will be (hopefully) better after a few months.

4 kommenttia:

  1. on muuten hionoa työtä tuo puukko! Olet kyllä taituri monellaa alalla. :)

    VastaaPoista
  2. Niin, unohdin mainita, että puukon taontaa opetti laukaalaisen Rautakärpänen-pajan seppä. Oli hyvä opettaja. Ja tuo banaanilikööri haisee ihan tärpätille pelin tässä vaiheessa...

    VastaaPoista
  3. Rautakärpänen on kiva tyyppi!Hienoja juttuja olet taaskin tehnyt.

    VastaaPoista
  4. Kaikenlaista ihanaa herkkua täällä. Limoncelloakin lurps.... :) .

    VastaaPoista