Viitelöinti - Sprang

Paikallisessa kansalaisopistossa on kurssi, jolla opetetaan perinteisiä käsityötapoja. En ole sille osallistunut, koska se on ilahduttavan suosittu ja tätä nykyä osaan ainakin alkeet useimmista opetettavista tekniikoista, kuten lautanauhasta ja kinnasneulasta. Kuhunkin tekniikkaan käytetään yksi opetuskerta, joten niistä ehditään käydä vain perusteet. Kurssilla opetetaan myös viitelöintiä, jota en ole aiemmin tehnyt. Sovin opettajan kanssa, että menen viitelöintikerralla kuunteluoppilaaksi. Viime maanantaina se sitten oli ohjelmassa, joten sinne sitten vaan. Opetettava viitelöintitekniikka oli vuoroittainen viitelöinti.

They are having a course of traditional craft techniques at the local adult education centre (where I teach lampworking etc. myself too). I have not taken it, as I know the basics of almost all of the techniques already, like naalbinding and tablet weaving. They use only one evening per technique, so they can learn only basics there. One thing I have not done before is the sprang and I asked the teacher if I can visit the course, when she is teaching it. Well she had it last Monday and there I was.

Kokeilin muutaman viriöllisen verran opettajan malliloimeen ja päätin, että teen nauhaa mahdollisimman nopeasti, ettei taito unohdu. Sen verran jo unohdin, että opetusmoniste, joka oli sangen hyvä ja selkeä ja jonka opettaja oli ystävällisesti kopioinut minullekin, unohtui luokkaan. Pitänee kysyä, kunhan seuraavan kerran näen.

I tried the sprang briefly in a class and decided I have to try it soon again at home or I forget it. I actually forgot the handout there, which is pity, as it was good and clear. I have to ask the teacher about it when I see her next time.

Lähes kaikissa ohjeissa, joita olen viitelöinnistä katsonut, sanotaan, että kannattaa käyttää paksua lankaa. Minullahan nyt on tapana kiivetä takamus edelle puuhun, joten päätin tehdä ohuesta löyhähkökierteisestä langasta sirot sukkanauhat. Väsäsin sitten nauhoja kolmatta päivää, samasta langasta olisin lautanauhaillut jo useammat sukkanauhat siinä ajassa. Ja lanka alkoi paikoitellen hiutua uhkaavasti loppua kohti, mutta lopulta sain työn valmiiksi. Ja voinen sanoa, että vuorottainen viitelöinti on nyt hanskassa. Seuraavaksi olisi aikomus kokeilla muita ”täkäläisiä” tapoja, toispuolista ja kasipuolista viitelöintiä. Hyllystä (tai pöydällä se nyt on…) löytyy myös Peter Collingwoodin teos The Techniques of Sprang, jossa erilaisia tapoja löytyy pilvin pimein lisää.

Almost everywhere it is said that you should start with thick thread, but as I usually do things like this a hard way, I chose thin thread I often use when tablet weaving. I wanted to make nice thin garters. Well, I would have made quite many pairs of them by tablet weaving in a same amount of time, but at least I can say now I really know how to do that version. Next I am going to teach myself another couple of versions, which were typical in Finland. And I am having a copy of Peter Collingwood´s book The Techniques of Sprang and it is having a LOT of other types too.

Viitelöintiä voidaan tehdä kehyksessä, joka mahdollistaa sen liikuttelun ja tekemisen rajatummassa tilassa. Hyödynsin kuitenkin keittiömme kaksimetristä pöytää ja loin loimen vanhan suomalaisen ”tikut seinänrakoon ja loimi siihen” –metodin modernisoidulla versiolla, jonka maanatain  kurssin opettaja neuvoi. Kiristin pöydän molempiin päihin laudat ruuvipuristimilla ja loin loimen niitten väliin. Lautoja pystyi liikuttamaan lähemmäs toisiaan, kun loimi kiristyi työn edetessä.

You can do the sprang in a movable frame, but as we are having a two meters log table in our kitchen, I used the method the teacher taught us and which is kind of modern version of old method where they put sticks between the logs of a house and used them as a loom. I fastened pieces of wood to the table with clamps and made a warp between them. Then I could move the wooden pieces closer to each other, when the warp got too tight.

Viitelöimisessä työ valmistuu molemmista päistä ja lopulta kohtaa keskellä.  Koska loimi oli pitkä, sain tehtyä molemmat sukkanauhat samalla kertaa. Ne ovat toistensa peilikuvat virheineen kaikkineen. Keskikohdan tyypillistä liitäntää työhön ei siten tullut, koska katkaisin loimen, kun viriöitä pitävät puikot olivat noin 20 sentin päässä toisistaan ja letitin uudenuutukaisten sukkanauhojeni langanpäät.

When you do the sprang, the work progress from both end growing towards the centre. The only place you need to put a weft is the centre and another end of the work is a mirror image of another one, with possible errors and all. I did not make this project to the end, but finished it when about 20 centimeters of warp was still untied. I cut it from the middle and braided the threads to finish my brand new garters.

P.S. Kuvat ovat aika keltaisia. On tosi pimeä päivä ja nuo on otettu keinovalossa.

P.S. Sorry about the pics. It is quite dark today and I took the photos with a lamplight.