keskiviikko 19. elokuuta 2015

Kehräten. Spinning

Olen viime aikoina kehrännyt. Vapun jälkeen ei ole montaa päivää, ettenkö olisi värttinää pyörittänyt, ja säiettä on syntynyt useita kilometrejä, valmista kerrattua lankaakin ainakin kolme kilometriä. Se on ollut toisaalta yksinkertaista touhua, jossa ei tarvitse elämän muuten rasittamia aivoja rassata, pikemminkin auttanut liki meditatiiviseen olotilaan. Toisaalta olen myös ottanut asiasta selvää, lueskellut lehtiä ja kirjoja ja katsonut videoita, paitsi tekniikoista, niin erityisesti kehräyksen ja kuitujen, varsinkin villan historiasta.

Täytyykin todeta, että olen nyt kehräysuskovainen. Olikohan se Judith McKenzie, joka jollakin videollaan puhuu siitä, kuinka kehräys on liki tulenkäytön kaltainen kulttuurin rakennuspalanen. Ilman sitä ei olisi lankaa, ilman lankaa ei olisi tekstiilejä, vaikkapa purjeita, joitten avulla esimerkiksi eurooppalaiset tai kiinalaiset matkustivat maailman ääriin. Viimeistä reilua kolmea sataa vuotta lukuunottamatta kaikki lanka kehrättiin käsin joko ilman mitään työkaluja (vieläpä suhteellisen tehokkaasti taitajan tehdessä niin), värttinällä tai rukilla. Kotikäyttöön lankaa kehrättiin vielä sata vuotta sitten ihan yleisesti käsin Euroopassakin. Luin keväällä erään kotipaikkakunnaltani kotoisin olevan naisen muisteluita Jatkosodan ajoilta ja siinä hän kertoo käyneensä sukulaistalossa kehräämässä lankaa näitten rukilla.

Kehrätessä tunnen syvää yhtenkuuluvuutta sukupolvien ketjuun. Esivanhemmat ovat kehränneet, ja paljon.




I have been spinning quite a lot lately. Since Mayday there is few days I have not spun at least a little. I think I have spun several kilometers of singles and ready plied yarn I have made at least three kilometers. Spinning is a simple task that have not teased my otherwise tired brains too much, but to tell the truth I have also studied the subject, especially the history of the spinning and fibres used, particularly wool. I have read books and magazines and watched videos about them.

I am spinning believer now. I think it was Judith McKenzie, who talked about it how the spinning is almost as important to the born of the culture than using fire as a tool. Without it there is no yarn or thread, without them there is no textiles, like fabric for example Europeans or Chinese used as sails to conquer the world beyond the horizon. Except about three hundred years all yarn has been spun with hands, without any tool (and efficiently with masters), or with spindles or spinning wheels. At home people span even about hundred years ago quite widely even in Europe. Sometime ago I read handwritten memories of a lady from municipality where I am from about the times of the Second World War. She told how she had went to the house of relatives to spin some wool she had with their wheel,

When I am spinning, I am feeling very strongly how I am just one link in a chain of generations. Our ancestors span, a lot.


1 kommentti:

  1. Joskohan jo tänä talvena ehtisi ja jaksaisi opetella, edes vähän. Voisi sitten ens kesänä osallistua Touriinkin :)

    VastaaPoista